tmi
 |
Suomi
muokkaaLyhenne
muokkaatmi
Taivutus
muokkaaSisälyhenteenä sanaan liitetään sama taivutuspääte, kuin kokonaiseen sanaan.[1]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tmi | tmet |
| genetiivi | tmen | tmien (tmein) |
| partitiivi | tmeä | tmiä |
| akkusatiivi | tmi; tmen |
tmet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tmessä | tmissä |
| elatiivi | tmestä | tmistä |
| illatiivi | tmeen | tmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tmellä | tmillä |
| ablatiivi | tmeltä | tmiltä |
| allatiivi | tmelle | tmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tmenä | tminä |
| translatiivi | tmeksi | tmiksi |
| abessiivi | tmettä | tmittä |
| instruktiivi | – | tmin |
| komitatiivi | – | tmine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tme- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskus: Lyhenteet: taivutuspäätteen muoto › Sisälyhenteet: tmi, Hkiin Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 1.4.2024.