toipunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä toipua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toipunut toipuneet
genetiivi toipuneen toipuneiden
toipuneitten
partitiivi toipunutta toipuneita
akkusatiivi toipunut; toipuneen toipuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi toipuneessa toipuneissa
elatiivi toipuneesta toipuneista
illatiivi toipuneeseen toipuneisiin
toipuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi toipuneella toipuneilla
ablatiivi toipuneelta toipuneilta
allatiivi toipuneelle toipuneille
muut sijamuodot
essiivi toipuneena toipuneina
translatiivi toipuneeksi toipuneiksi
abessiivi toipuneetta toipuneitta
instruktiivi toipunein
komitatiivi toipuneine