tuleentunut
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaVerbi
muokkaatuleentunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä tuleentua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuleentunut | tuleentuneet |
genetiivi | tuleentuneen | tuleentuneiden tuleentuneitten |
partitiivi | tuleentunutta | tuleentuneita |
akkusatiivi | tuleentunut; tuleentuneen |
tuleentuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuleentuneessa | tuleentuneissa |
elatiivi | tuleentuneesta | tuleentuneista |
illatiivi | tuleentuneeseen | tuleentuneisiin tuleentuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuleentuneella | tuleentuneilla |
ablatiivi | tuleentuneelta | tuleentuneilta |
allatiivi | tuleentuneelle | tuleentuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuleentuneena | tuleentuneina |
translatiivi | tuleentuneeksi | tuleentuneiksi |
abessiivi | tuleentuneetta | tuleentuneitta |
instruktiivi | – | tuleentunein |
komitatiivi | – | tuleentuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuleentunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tuleentunut- | |