tulppaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tulpata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tulppaava tulppaavat
genetiivi tulppaavan tulppaavien
(tulppaavain)
partitiivi tulppaavaa tulppaavia
akkusatiivi tulppaava; tulppaavan tulppaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi tulppaavassa tulppaavissa
elatiivi tulppaavasta tulppaavista
illatiivi tulppaavaan tulppaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tulppaavalla tulppaavilla
ablatiivi tulppaavalta tulppaavilta
allatiivi tulppaavalle tulppaaville
muut sijamuodot
essiivi tulppaavana tulppaavina
translatiivi tulppaavaksi tulppaaviksi
abessiivi tulppaavatta tulppaavitta
instruktiivi tulppaavin
komitatiivi tulppaavine