tungetteleva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tungetella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tungetteleva tungettelevat
genetiivi tungettelevan tungettelevien
(tungettelevain)
partitiivi tungettelevaa tungettelevia
akkusatiivi tungetteleva; tungettelevan tungettelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi tungettelevassa tungettelevissa
elatiivi tungettelevasta tungettelevista
illatiivi tungettelevaan tungetteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tungettelevalla tungettelevilla
ablatiivi tungettelevalta tungettelevilta
allatiivi tungettelevalle tungetteleville
muut sijamuodot
essiivi tungettelevana tungettelevina
translatiivi tungettelevaksi tungetteleviksi
abessiivi tungettelevatta tungettelevitta
instruktiivi tungettelevin
komitatiivi tungettelevine

Aiheesta muualla

muokkaa