tuntunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatuntunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä tuntua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuntunut | tuntuneet |
| genetiivi | tuntuneen | tuntuneiden tuntuneitten |
| partitiivi | tuntunutta | tuntuneita |
| akkusatiivi | tuntunut; tuntuneen | tuntuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuntuneessa | tuntuneissa |
| elatiivi | tuntuneesta | tuntuneista |
| illatiivi | tuntuneeseen | tuntuneisiin tuntuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuntuneella | tuntuneilla |
| ablatiivi | tuntuneelta | tuntuneilta |
| allatiivi | tuntuneelle | tuntuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuntuneena | tuntuneina |
| translatiivi | tuntuneeksi | tuntuneiksi |
| abessiivi | tuntuneetta | tuntuneitta |
| instruktiivi | – | tuntunein |
| komitatiivi | – | tuntuneine |