turmellut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä turmella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turmellut turmelleet
genetiivi turmelleen turmelleiden
turmelleitten
partitiivi turmellutta turmelleita
akkusatiivi turmellut; turmelleen turmelleet
sisäpaikallissijat
inessiivi turmelleessa turmelleissa
elatiivi turmelleesta turmelleista
illatiivi turmelleeseen turmelleisiin
turmelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi turmelleella turmelleilla
ablatiivi turmelleelta turmelleilta
allatiivi turmelleelle turmelleille
muut sijamuodot
essiivi turmelleena turmelleina
translatiivi turmelleeksi turmelleiksi
abessiivi turmelleetta turmelleitta
instruktiivi turmellein
komitatiivi turmelleine