tyrkyttävä

Suomi

Verbi

tyrkyttävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tyrkyttää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tyrkyttävä	tyrkyttävät
genetiivi	tyrkyttävän	tyrkyttävien (tyrkyttäväin)
partitiivi	tyrkyttävää	tyrkyttäviä
akkusatiivi	tyrkyttävä; tyrkyttävän	tyrkyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	tyrkyttävässä	tyrkyttävissä
elatiivi	tyrkyttävästä	tyrkyttävistä
illatiivi	tyrkyttävään	tyrkyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tyrkyttävällä	tyrkyttävillä
ablatiivi	tyrkyttävältä	tyrkyttäviltä
allatiivi	tyrkyttävälle	tyrkyttäville
muut sijamuodot
essiivi	tyrkyttävänä	tyrkyttävinä
translatiivi	tyrkyttäväksi	tyrkyttäviksi
abessiivi	tyrkyttävättä	tyrkyttävittä
instruktiivi	–	tyrkyttävin
komitatiivi	–	tyrkyttävine