tyyntyvä

Suomi

Verbi

tyyntyvä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tyyntyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tyyntyvä	tyyntyvät
genetiivi	tyyntyvän	tyyntyvien (tyyntyväin)
partitiivi	tyyntyvää	tyyntyviä
akkusatiivi	tyyntyvä; tyyntyvän	tyyntyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi	tyyntyvässä	tyyntyvissä
elatiivi	tyyntyvästä	tyyntyvistä
illatiivi	tyyntyvään	tyyntyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tyyntyvällä	tyyntyvillä
ablatiivi	tyyntyvältä	tyyntyviltä
allatiivi	tyyntyvälle	tyyntyville
muut sijamuodot
essiivi	tyyntyvänä	tyyntyvinä
translatiivi	tyyntyväksi	tyyntyviksi
abessiivi	tyyntyvättä	tyyntyvittä
instruktiivi	–	tyyntyvin
komitatiivi	–	tyyntyvine