uinahtava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä uinahtaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uinahtava uinahtavat
genetiivi uinahtavan uinahtavien
(uinahtavain)
partitiivi uinahtavaa uinahtavia
akkusatiivi uinahtava; uinahtavan uinahtavat
sisäpaikallissijat
inessiivi uinahtavassa uinahtavissa
elatiivi uinahtavasta uinahtavista
illatiivi uinahtavaan uinahtaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi uinahtavalla uinahtavilla
ablatiivi uinahtavalta uinahtavilta
allatiivi uinahtavalle uinahtaville
muut sijamuodot
essiivi uinahtavana uinahtavina
translatiivi uinahtavaksi uinahtaviksi
abessiivi uinahtavatta uinahtavitta
instruktiivi uinahtavin
komitatiivi uinahtavine