uusinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä uusia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uusinut uusineet
genetiivi uusineen uusineiden
uusineitten
partitiivi uusinutta uusineita
akkusatiivi uusinut; uusineen uusineet
sisäpaikallissijat
inessiivi uusineessa uusineissa
elatiivi uusineesta uusineista
illatiivi uusineeseen uusineisiin
uusineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uusineella uusineilla
ablatiivi uusineelta uusineilta
allatiivi uusineelle uusineille
muut sijamuodot
essiivi uusineena uusineina
translatiivi uusineeksi uusineiksi
abessiivi uusineetta uusineitta
instruktiivi uusinein
komitatiivi uusineine