väännellyt

Suomi

väännellyt

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	väännellyt	väännelleet
genetiivi	väännelleen	väännelleiden väännelleitten
partitiivi	väännellyttä	väännelleitä
akkusatiivi	väännellyt; väännelleen	väännelleet
sisäpaikallissijat
inessiivi	väännelleessä	väännelleissä
elatiivi	väännelleestä	väännelleistä
illatiivi	väännelleeseen	väännelleisiin väännelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	väännelleellä	väännelleillä
ablatiivi	väännelleeltä	väännelleiltä
allatiivi	väännelleelle	väännelleille
muut sijamuodot
essiivi	väännelleenä	väännelleinä
translatiivi	väännelleeksi	väännelleiksi
abessiivi	väännelleettä	väännelleittä
instruktiivi	–	väännellein
komitatiivi	–	väännelleine