väärentävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä väärentää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väärentävä väärentävät
genetiivi väärentävän väärentävien
(väärentäväin)
partitiivi väärentävää väärentäviä
akkusatiivi väärentävä; väärentävän väärentävät
sisäpaikallissijat
inessiivi väärentävässä väärentävissä
elatiivi väärentävästä väärentävistä
illatiivi väärentävään väärentäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi väärentävällä väärentävillä
ablatiivi väärentävältä väärentäviltä
allatiivi väärentävälle väärentäville
muut sijamuodot
essiivi väärentävänä väärentävinä
translatiivi väärentäväksi väärentäviksi
abessiivi väärentävättä väärentävittä
instruktiivi väärentävin
komitatiivi väärentävine