väittelevä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
väittelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä väitellä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väittelevä | väittelevät |
| genetiivi | väittelevän | väittelevien (väitteleväin) |
| partitiivi | väittelevää | väitteleviä |
| akkusatiivi | väittelevä; väittelevän | väittelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väittelevässä | väittelevissä |
| elatiivi | väittelevästä | väittelevistä |
| illatiivi | väittelevään | väitteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väittelevällä | väittelevillä |
| ablatiivi | väittelevältä | väitteleviltä |
| allatiivi | väittelevälle | väitteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väittelevänä | väittelevinä |
| translatiivi | väitteleväksi | väitteleviksi |
| abessiivi | väittelevättä | väittelevittä |
| instruktiivi | – | väittelevin |
| komitatiivi | – | väittelevine |