välähtänyt

Suomi

välähtänyt

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	välähtänyt	välähtäneet
genetiivi	välähtäneen	välähtäneiden välähtäneitten
partitiivi	välähtänyttä	välähtäneitä
akkusatiivi	välähtänyt; välähtäneen	välähtäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	välähtäneessä	välähtäneissä
elatiivi	välähtäneestä	välähtäneistä
illatiivi	välähtäneeseen	välähtäneisiin välähtäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	välähtäneellä	välähtäneillä
ablatiivi	välähtäneeltä	välähtäneiltä
allatiivi	välähtäneelle	välähtäneille
muut sijamuodot
essiivi	välähtäneenä	välähtäneinä
translatiivi	välähtäneeksi	välähtäneiksi
abessiivi	välähtäneettä	välähtäneittä
instruktiivi	–	välähtänein
komitatiivi	–	välähtäneine
vartalot
vokaalivartalo	välähtänee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	välähtänyt-