Katso myös: valittava

välittävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä välittää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi välittävä välittävät
genetiivi välittävän välittävien
(välittäväin)
partitiivi välittävää välittäviä
akkusatiivi välittävä; välittävän välittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi välittävässä välittävissä
elatiivi välittävästä välittävistä
illatiivi välittävään välittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi välittävällä välittävillä
ablatiivi välittävältä välittäviltä
allatiivi välittävälle välittäville
muut sijamuodot
essiivi välittävänä välittävinä
translatiivi välittäväksi välittäviksi
abessiivi välittävättä välittävittä
instruktiivi välittävin
komitatiivi välittävine