väljähtänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä väljähtää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väljähtänyt väljähtäneet
genetiivi väljähtäneen väljähtäneiden
väljähtäneitten
partitiivi väljähtänyttä väljähtäneitä
akkusatiivi väljähtänyt; väljähtäneen väljähtäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi väljähtäneessä väljähtäneissä
elatiivi väljähtäneestä väljähtäneistä
illatiivi väljähtäneeseen väljähtäneisiin
väljähtäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi väljähtäneellä väljähtäneillä
ablatiivi väljähtäneeltä väljähtäneiltä
allatiivi väljähtäneelle väljähtäneille
muut sijamuodot
essiivi väljähtäneenä väljähtäneinä
translatiivi väljähtäneeksi väljähtäneiksi
abessiivi väljähtäneettä väljähtäneittä
instruktiivi väljähtänein
komitatiivi väljähtäneine