värittävä

Suomi

Verbi

värittävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä värittää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	värittävä	värittävät
genetiivi	värittävän	värittävien (värittäväin)
partitiivi	värittävää	värittäviä
akkusatiivi	värittävä; värittävän	värittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	värittävässä	värittävissä
elatiivi	värittävästä	värittävistä
illatiivi	värittävään	värittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	värittävällä	värittävillä
ablatiivi	värittävältä	värittäviltä
allatiivi	värittävälle	värittäville
muut sijamuodot
essiivi	värittävänä	värittävinä
translatiivi	värittäväksi	värittäviksi
abessiivi	värittävättä	värittävittä
instruktiivi	–	värittävin
komitatiivi	–	värittävine