Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

vaapertava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vaapertaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaapertava vaapertavat
genetiivi vaapertavan vaapertavien
(vaapertavain)
partitiivi vaapertavaa vaapertavia
akkusatiivi vaapertava; vaapertavan vaapertavat
sisäpaikallissijat
inessiivi vaapertavassa vaapertavissa
elatiivi vaapertavasta vaapertavista
illatiivi vaapertavaan vaapertaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaapertavalla vaapertavilla
ablatiivi vaapertavalta vaapertavilta
allatiivi vaapertavalle vaapertaville
muut sijamuodot
essiivi vaapertavana vaapertavina
translatiivi vaapertavaksi vaapertaviksi
abessiivi vaapertavatta vaapertavitta
instruktiivi vaapertavin
komitatiivi vaapertavine