vahtaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavahtaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vahdata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vahtaava | vahtaavat |
| genetiivi | vahtaavan | vahtaavien (vahtaavain) |
| partitiivi | vahtaavaa | vahtaavia |
| akkusatiivi | vahtaava; vahtaavan |
vahtaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vahtaavassa | vahtaavissa |
| elatiivi | vahtaavasta | vahtaavista |
| illatiivi | vahtaavaan | vahtaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vahtaavalla | vahtaavilla |
| ablatiivi | vahtaavalta | vahtaavilta |
| allatiivi | vahtaavalle | vahtaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vahtaavana | vahtaavina |
| translatiivi | vahtaavaksi | vahtaaviksi |
| abessiivi | vahtaavatta | vahtaavitta |
| instruktiivi | – | vahtaavin |
| komitatiivi | – | vahtaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vahtaava- | |
| vahva vartalo | vahtaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |