vaivaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vaivata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaivaava vaivaavat
genetiivi vaivaavan vaivaavien
(vaivaavain)
partitiivi vaivaavaa vaivaavia
akkusatiivi vaivaava; vaivaavan vaivaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi vaivaavassa vaivaavissa
elatiivi vaivaavasta vaivaavista
illatiivi vaivaavaan vaivaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaivaavalla vaivaavilla
ablatiivi vaivaavalta vaivaavilta
allatiivi vaivaavalle vaivaaville
muut sijamuodot
essiivi vaivaavana vaivaavina
translatiivi vaivaavaksi vaivaaviksi
abessiivi vaivaavatta vaivaavitta
instruktiivi vaivaavin
komitatiivi vaivaavine