vakiintumaton
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavakiintumaton
- (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä vakiintua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vakiintumaton | vakiintumattomat |
genetiivi | vakiintumattoman | vakiintumattomien (vakiintumatonten) |
partitiivi | vakiintumatonta | vakiintumattomia |
akkusatiivi | vakiintumaton; vakiintumattoman |
vakiintumattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vakiintumattomassa | vakiintumattomissa |
elatiivi | vakiintumattomasta | vakiintumattomista |
illatiivi | vakiintumattomaan | vakiintumattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vakiintumattomalla | vakiintumattomilla |
ablatiivi | vakiintumattomalta | vakiintumattomilta |
allatiivi | vakiintumattomalle | vakiintumattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vakiintumattomana (vakiintumatonna) |
vakiintumattomina |
translatiivi | vakiintumattomaksi | vakiintumattomiksi |
abessiivi | vakiintumattomatta | vakiintumattomitta |
instruktiivi | – | vakiintumattomin |
komitatiivi | – | vakiintumattomine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |