Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

valtaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vallata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valtaava valtaavat
genetiivi valtaavan valtaavien
(valtaavain)
partitiivi valtaavaa valtaavia
akkusatiivi valtaava; valtaavan valtaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi valtaavassa valtaavissa
elatiivi valtaavasta valtaavista
illatiivi valtaavaan valtaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi valtaavalla valtaavilla
ablatiivi valtaavalta valtaavilta
allatiivi valtaavalle valtaaville
muut sijamuodot
essiivi valtaavana valtaavina
translatiivi valtaavaksi valtaaviksi
abessiivi valtaavatta valtaavitta
instruktiivi valtaavin
komitatiivi valtaavine