valtaava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
valtaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vallata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | valtaava | valtaavat |
genetiivi | valtaavan | valtaavien (valtaavain) |
partitiivi | valtaavaa | valtaavia |
akkusatiivi | valtaava; valtaavan | valtaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | valtaavassa | valtaavissa |
elatiivi | valtaavasta | valtaavista |
illatiivi | valtaavaan | valtaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | valtaavalla | valtaavilla |
ablatiivi | valtaavalta | valtaavilta |
allatiivi | valtaavalle | valtaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | valtaavana | valtaavina |
translatiivi | valtaavaksi | valtaaviksi |
abessiivi | valtaavatta | valtaavitta |
instruktiivi | – | valtaavin |
komitatiivi | – | valtaavine |