vanginnut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vangita

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vanginnut vanginneet
genetiivi vanginneen vanginneiden
vanginneitten
partitiivi vanginnutta vanginneita
akkusatiivi vanginnut; vanginneen vanginneet
sisäpaikallissijat
inessiivi vanginneessa vanginneissa
elatiivi vanginneesta vanginneista
illatiivi vanginneeseen vanginneisiin
vanginneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vanginneella vanginneilla
ablatiivi vanginneelta vanginneilta
allatiivi vanginneelle vanginneille
muut sijamuodot
essiivi vanginneena vanginneina
translatiivi vanginneeksi vanginneiksi
abessiivi vanginneetta vanginneitta
instruktiivi vanginnein
komitatiivi vanginneine