varmistunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä varmistua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varmistunut varmistuneet
genetiivi varmistuneen varmistuneiden
varmistuneitten
partitiivi varmistunutta varmistuneita
akkusatiivi varmistunut; varmistuneen varmistuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi varmistuneessa varmistuneissa
elatiivi varmistuneesta varmistuneista
illatiivi varmistuneeseen varmistuneisiin
varmistuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi varmistuneella varmistuneilla
ablatiivi varmistuneelta varmistuneilta
allatiivi varmistuneelle varmistuneille
muut sijamuodot
essiivi varmistuneena varmistuneina
translatiivi varmistuneeksi varmistuneiksi
abessiivi varmistuneetta varmistuneitta
instruktiivi varmistunein
komitatiivi varmistuneine