varttunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä varttua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varttunut varttuneet
genetiivi varttuneen varttuneiden
varttuneitten
partitiivi varttunutta varttuneita
akkusatiivi varttunut; varttuneen varttuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi varttuneessa varttuneissa
elatiivi varttuneesta varttuneista
illatiivi varttuneeseen varttuneisiin
varttuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi varttuneella varttuneilla
ablatiivi varttuneelta varttuneilta
allatiivi varttuneelle varttuneille
muut sijamuodot
essiivi varttuneena varttuneina
translatiivi varttuneeksi varttuneiksi
abessiivi varttuneetta varttuneitta
instruktiivi varttunein
komitatiivi varttuneine