veisannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä veisata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veisannut veisanneet
genetiivi veisanneen veisanneiden
veisanneitten
partitiivi veisannutta veisanneita
akkusatiivi veisannut; veisanneen veisanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi veisanneessa veisanneissa
elatiivi veisanneesta veisanneista
illatiivi veisanneeseen veisanneisiin
veisanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi veisanneella veisanneilla
ablatiivi veisanneelta veisanneilta
allatiivi veisanneelle veisanneille
muut sijamuodot
essiivi veisanneena veisanneina
translatiivi veisanneeksi veisanneiksi
abessiivi veisanneetta veisanneitta
instruktiivi veisannein
komitatiivi veisanneine