veistänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä veistää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veistänyt veistäneet
genetiivi veistäneen veistäneiden
veistäneitten
partitiivi veistänyttä veistäneitä
akkusatiivi veistänyt; veistäneen veistäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi veistäneessä veistäneissä
elatiivi veistäneestä veistäneistä
illatiivi veistäneeseen veistäneisiin
veistäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi veistäneellä veistäneillä
ablatiivi veistäneeltä veistäneiltä
allatiivi veistäneelle veistäneille
muut sijamuodot
essiivi veistäneenä veistäneinä
translatiivi veistäneeksi veistäneiksi
abessiivi veistäneettä veistäneittä
instruktiivi veistänein
komitatiivi veistäneine