veljeilevä

Suomi

Verbi

veljeilevä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä veljeillä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	veljeilevä	veljeilevät
genetiivi	veljeilevän	veljeilevien (veljeileväin)
partitiivi	veljeilevää	veljeileviä
akkusatiivi	veljeilevä; veljeilevän	veljeilevät
sisäpaikallissijat
inessiivi	veljeilevässä	veljeilevissä
elatiivi	veljeilevästä	veljeilevistä
illatiivi	veljeilevään	veljeileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	veljeilevällä	veljeilevillä
ablatiivi	veljeilevältä	veljeileviltä
allatiivi	veljeilevälle	veljeileville
muut sijamuodot
essiivi	veljeilevänä	veljeilevinä
translatiivi	veljeileväksi	veljeileviksi
abessiivi	veljeilevättä	veljeilevittä
instruktiivi	–	veljeilevin
komitatiivi	–	veljeilevine