velvoittava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä velvoittaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi velvoittava velvoittavat
genetiivi velvoittavan velvoittavien
(velvoittavain)
partitiivi velvoittavaa velvoittavia
akkusatiivi velvoittava; velvoittavan velvoittavat
sisäpaikallissijat
inessiivi velvoittavassa velvoittavissa
elatiivi velvoittavasta velvoittavista
illatiivi velvoittavaan velvoittaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi velvoittavalla velvoittavilla
ablatiivi velvoittavalta velvoittavilta
allatiivi velvoittavalle velvoittaville
muut sijamuodot
essiivi velvoittavana velvoittavina
translatiivi velvoittavaksi velvoittaviksi
abessiivi velvoittavatta velvoittavitta
instruktiivi velvoittavin
komitatiivi velvoittavine