verestänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä verestää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi verestänyt verestäneet
genetiivi verestäneen verestäneiden
verestäneitten
partitiivi verestänyttä verestäneitä
akkusatiivi verestänyt; verestäneen verestäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi verestäneessä verestäneissä
elatiivi verestäneestä verestäneistä
illatiivi verestäneeseen verestäneisiin
verestäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verestäneellä verestäneillä
ablatiivi verestäneeltä verestäneiltä
allatiivi verestäneelle verestäneille
muut sijamuodot
essiivi verestäneenä verestäneinä
translatiivi verestäneeksi verestäneiksi
abessiivi verestäneettä verestäneittä
instruktiivi verestänein
komitatiivi verestäneine