vihannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vihata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vihannut vihanneet
genetiivi vihanneen vihanneiden
vihanneitten
partitiivi vihannutta vihanneita
akkusatiivi vihannut; vihanneen vihanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi vihanneessa vihanneissa
elatiivi vihanneesta vihanneista
illatiivi vihanneeseen vihanneisiin
vihanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vihanneella vihanneilla
ablatiivi vihanneelta vihanneilta
allatiivi vihanneelle vihanneille
muut sijamuodot
essiivi vihanneena vihanneina
translatiivi vihanneeksi vihanneiksi
abessiivi vihanneetta vihanneitta
instruktiivi vihannein
komitatiivi vihanneine