vihkivä

Suomi

Verbi

vihkivä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vihkiä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vihkivä	vihkivät
genetiivi	vihkivän	vihkivien (vihkiväin)
partitiivi	vihkivää	vihkiviä
akkusatiivi	vihkivä; vihkivän	vihkivät
sisäpaikallissijat
inessiivi	vihkivässä	vihkivissä
elatiivi	vihkivästä	vihkivistä
illatiivi	vihkivään	vihkiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vihkivällä	vihkivillä
ablatiivi	vihkivältä	vihkiviltä
allatiivi	vihkivälle	vihkiville
muut sijamuodot
essiivi	vihkivänä	vihkivinä
translatiivi	vihkiväksi	vihkiviksi
abessiivi	vihkivättä	vihkivittä
instruktiivi	–	vihkivin
komitatiivi	–	vihkivine