viiltelevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaviiltelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä viillellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viiltelevä | viiltelevät |
genetiivi | viiltelevän | viiltelevien (viilteleväin) |
partitiivi | viiltelevää | viilteleviä |
akkusatiivi | viiltelevä; viiltelevän |
viiltelevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viiltelevässä | viiltelevissä |
elatiivi | viiltelevästä | viiltelevistä |
illatiivi | viiltelevään | viilteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viiltelevällä | viiltelevillä |
ablatiivi | viiltelevältä | viilteleviltä |
allatiivi | viiltelevälle | viilteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viiltelevänä | viiltelevinä |
translatiivi | viilteleväksi | viilteleviksi |
abessiivi | viiltelevättä | viiltelevittä |
instruktiivi | – | viiltelevin |
komitatiivi | – | viiltelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |