vikaantunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavikaantunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vikaantua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vikaantunut | vikaantuneet |
genetiivi | vikaantuneen | vikaantuneiden vikaantuneitten |
partitiivi | vikaantunutta | vikaantuneita |
akkusatiivi | vikaantunut; vikaantuneen |
vikaantuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vikaantuneessa | vikaantuneissa |
elatiivi | vikaantuneesta | vikaantuneista |
illatiivi | vikaantuneeseen | vikaantuneisiin vikaantuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vikaantuneella | vikaantuneilla |
ablatiivi | vikaantuneelta | vikaantuneilta |
allatiivi | vikaantuneelle | vikaantuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vikaantuneena | vikaantuneina |
translatiivi | vikaantuneeksi | vikaantuneiksi |
abessiivi | vikaantuneetta | vikaantuneitta |
instruktiivi | – | vikaantunein |
komitatiivi | – | vikaantuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |