vilkastuttanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavilkastuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vilkastuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vilkastuttanut | vilkastuttaneet |
| genetiivi | vilkastuttaneen | vilkastuttaneiden vilkastuttaneitten |
| partitiivi | vilkastuttanutta | vilkastuttaneita |
| akkusatiivi | vilkastuttanut; vilkastuttaneen | vilkastuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vilkastuttaneessa | vilkastuttaneissa |
| elatiivi | vilkastuttaneesta | vilkastuttaneista |
| illatiivi | vilkastuttaneeseen | vilkastuttaneisiin vilkastuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vilkastuttaneella | vilkastuttaneilla |
| ablatiivi | vilkastuttaneelta | vilkastuttaneilta |
| allatiivi | vilkastuttaneelle | vilkastuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vilkastuttaneena | vilkastuttaneina |
| translatiivi | vilkastuttaneeksi | vilkastuttaneiksi |
| abessiivi | vilkastuttaneetta | vilkastuttaneitta |
| instruktiivi | – | vilkastuttanein |
| komitatiivi | – | vilkastuttaneine |