vipuava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vivuta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vipuava vipuavat
genetiivi vipuavan vipuavien
(vipuavain)
partitiivi vipuavaa vipuavia
akkusatiivi vipuava; vipuavan vipuavat
sisäpaikallissijat
inessiivi vipuavassa vipuavissa
elatiivi vipuavasta vipuavista
illatiivi vipuavaan vipuaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi vipuavalla vipuavilla
ablatiivi vipuavalta vipuavilta
allatiivi vipuavalle vipuaville
muut sijamuodot
essiivi vipuavana vipuavina
translatiivi vipuavaksi vipuaviksi
abessiivi vipuavatta vipuavitta
instruktiivi vipuavin
komitatiivi vipuavine