virkannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä virkata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virkannut virkanneet
genetiivi virkanneen virkanneiden
virkanneitten
partitiivi virkannutta virkanneita
akkusatiivi virkannut; virkanneen virkanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi virkanneessa virkanneissa
elatiivi virkanneesta virkanneista
illatiivi virkanneeseen virkanneisiin
virkanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi virkanneella virkanneilla
ablatiivi virkanneelta virkanneilta
allatiivi virkanneelle virkanneille
muut sijamuodot
essiivi virkanneena virkanneina
translatiivi virkanneeksi virkanneiksi
abessiivi virkanneetta virkanneitta
instruktiivi virkannein
komitatiivi virkanneine