virkkava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
virkkava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä virkkaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | virkkava | virkkavat |
| genetiivi | virkkavan | virkkavien (virkkavain) |
| partitiivi | virkkavaa | virkkavia |
| akkusatiivi | virkkava; virkkavan | virkkavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | virkkavassa | virkkavissa |
| elatiivi | virkkavasta | virkkavista |
| illatiivi | virkkavaan | virkkaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | virkkavalla | virkkavilla |
| ablatiivi | virkkavalta | virkkavilta |
| allatiivi | virkkavalle | virkkaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | virkkavana | virkkavina |
| translatiivi | virkkavaksi | virkkaviksi |
| abessiivi | virkkavatta | virkkavitta |
| instruktiivi | – | virkkavin |
| komitatiivi | – | virkkavine |