viruminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaviruminen
- (materiaalitiede) ajasta ja lämpötilasta riippuva materiaalin muodonmuutos, kun materiaaliin kohdistuu vakiokuormitus tai -jännitys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viruminen | virumiset |
genetiivi | virumisen | virumisten virumisien |
partitiivi | virumista | virumisia |
akkusatiivi | viruminen; virumisen |
virumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virumisessa | virumisissa |
elatiivi | virumisesta | virumisista |
illatiivi | virumiseen | virumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virumisella | virumisilla |
ablatiivi | virumiselta | virumisilta |
allatiivi | virumiselle | virumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virumisena (virumisna) |
virumisina |
translatiivi | virumiseksi | virumisiksi |
abessiivi | virumisetta | virumisitta |
instruktiivi | – | virumisin |
komitatiivi | – | virumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | virumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
virumis- |