voihkiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavoihkiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä voihkia
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | voihkiva | voihkivat |
genetiivi | voihkivan | voihkivien (voihkivain) |
partitiivi | voihkivaa | voihkivia |
akkusatiivi | voihkiva; voihkivan |
voihkivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voihkivassa | voihkivissa |
elatiivi | voihkivasta | voihkivista |
illatiivi | voihkivaan | voihkiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voihkivalla | voihkivilla |
ablatiivi | voihkivalta | voihkivilta |
allatiivi | voihkivalle | voihkiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | voihkivana | voihkivina |
translatiivi | voihkivaksi | voihkiviksi |
abessiivi | voihkivatta | voihkivitta |
instruktiivi | – | voihkivin |
komitatiivi | – | voihkivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | voihkiva- | |
vahva vartalo | voihkiva- | |
konsonantti- vartalo |
- |