voiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä voida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi voiva voivat
genetiivi voivan voivien
(voivain)
partitiivi voivaa voivia
akkusatiivi voiva; voivan voivat
sisäpaikallissijat
inessiivi voivassa voivissa
elatiivi voivasta voivista
illatiivi voivaan voiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi voivalla voivilla
ablatiivi voivalta voivilta
allatiivi voivalle voiville
muut sijamuodot
essiivi voivana voivina
translatiivi voivaksi voiviksi
abessiivi voivatta voivitta
instruktiivi voivin
komitatiivi voivine