voiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavoiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä voida
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | voiva | voivat |
genetiivi | voivan | voivien (voivain) |
partitiivi | voivaa | voivia |
akkusatiivi | voiva; voivan | voivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voivassa | voivissa |
elatiivi | voivasta | voivista |
illatiivi | voivaan | voiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voivalla | voivilla |
ablatiivi | voivalta | voivilta |
allatiivi | voivalle | voiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | voivana | voivina |
translatiivi | voivaksi | voiviksi |
abessiivi | voivatta | voivitta |
instruktiivi | – | voivin |
komitatiivi | – | voivine |