whittle

Englanti

Substantiivi

whittle (monikko whittles)

1. (vanhahtava) (iso) puukko, leuku

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	whittles
part. prees.	whittling
imp. & part. perf.	whittled

whittle

1. vuolla
2. (kuvaannollisesti) vähentää, leikata, karsia vähitellen

   whittle down expenses

   whittle down a debt

Liittyvät sanat

• pare
• carve

Johdokset

• substantiivit: whittler, whittling