Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

yhdentynyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä yhdentyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yhdentynyt yhdentyneet
genetiivi yhdentyneen yhdentyneiden
yhdentyneitten
partitiivi yhdentynyttä yhdentyneitä
akkusatiivi yhdentynyt; yhdentyneen yhdentyneet
sisäpaikallissijat
inessiivi yhdentyneessä yhdentyneissä
elatiivi yhdentyneestä yhdentyneistä
illatiivi yhdentyneeseen yhdentyneisiin
yhdentyneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi yhdentyneellä yhdentyneillä
ablatiivi yhdentyneeltä yhdentyneiltä
allatiivi yhdentyneelle yhdentyneille
muut sijamuodot
essiivi yhdentyneenä yhdentyneinä
translatiivi yhdentyneeksi yhdentyneiksi
abessiivi yhdentyneettä yhdentyneittä
instruktiivi yhdentynein
komitatiivi yhdentyneine