yhtyvä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä yhtyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yhtyvä yhtyvät
genetiivi yhtyvän yhtyvien
(yhtyväin)
partitiivi yhtyvää yhtyviä
akkusatiivi yhtyvä; yhtyvän yhtyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi yhtyvässä yhtyvissä
elatiivi yhtyvästä yhtyvistä
illatiivi yhtyvään yhtyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi yhtyvällä yhtyvillä
ablatiivi yhtyvältä yhtyviltä
allatiivi yhtyvälle yhtyville
muut sijamuodot
essiivi yhtyvänä yhtyvinä
translatiivi yhtyväksi yhtyviksi
abessiivi yhtyvättä yhtyvittä
instruktiivi yhtyvin
komitatiivi yhtyvine