ylentävä

Suomi

Verbi

ylentävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ylentää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ylentävä	ylentävät
genetiivi	ylentävän	ylentävien (ylentäväin)
partitiivi	ylentävää	ylentäviä
akkusatiivi	ylentävä; ylentävän	ylentävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	ylentävässä	ylentävissä
elatiivi	ylentävästä	ylentävistä
illatiivi	ylentävään	ylentäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ylentävällä	ylentävillä
ablatiivi	ylentävältä	ylentäviltä
allatiivi	ylentävälle	ylentäville
muut sijamuodot
essiivi	ylentävänä	ylentävinä
translatiivi	ylentäväksi	ylentäviksi
abessiivi	ylentävättä	ylentävittä
instruktiivi	–	ylentävin
komitatiivi	–	ylentävine