yliviivattu
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
yliviivattu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä yliviivata
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yliviivattu | yliviivatut |
genetiivi | yliviivatun | yliviivattujen |
partitiivi | yliviivattua | yliviivattuja |
akkusatiivi | yliviivattu; yliviivatun |
yliviivatut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yliviivatussa | yliviivatuissa |
elatiivi | yliviivatusta | yliviivatuista |
illatiivi | yliviivattuun | yliviivattuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yliviivatulla | yliviivatuilla |
ablatiivi | yliviivatulta | yliviivatuilta |
allatiivi | yliviivatulle | yliviivatuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yliviivattuna | yliviivattuina |
translatiivi | yliviivatuksi | yliviivatuiksi |
abessiivi | yliviivatutta | yliviivatuitta |
instruktiivi | – | yliviivatuin |
komitatiivi | – | yliviivattuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | yliviivatu- | |
vahva vartalo | yliviivattu- | |
konsonantti- vartalo |
- |