ymmärtävä

Suomi

Verbi

ymmärtävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ymmärtää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ymmärtävä	ymmärtävät
genetiivi	ymmärtävän	ymmärtävien (ymmärtäväin)
partitiivi	ymmärtävää	ymmärtäviä
akkusatiivi	ymmärtävä; ymmärtävän	ymmärtävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	ymmärtävässä	ymmärtävissä
elatiivi	ymmärtävästä	ymmärtävistä
illatiivi	ymmärtävään	ymmärtäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ymmärtävällä	ymmärtävillä
ablatiivi	ymmärtävältä	ymmärtäviltä
allatiivi	ymmärtävälle	ymmärtäville
muut sijamuodot
essiivi	ymmärtävänä	ymmärtävinä
translatiivi	ymmärtäväksi	ymmärtäviksi
abessiivi	ymmärtävättä	ymmärtävittä
instruktiivi	–	ymmärtävin
komitatiivi	–	ymmärtävine

Aiheesta muualla

• ymmärtävä Kielitoimiston sanakirjassa