yrjöävä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaayrjöävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä yrjötä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yrjöävä | yrjöävät |
genetiivi | yrjöävän | yrjöävien (yrjöäväin) |
partitiivi | yrjöävää | yrjöäviä |
akkusatiivi | yrjöävä; yrjöävän | yrjöävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yrjöävässä | yrjöävissä |
elatiivi | yrjöävästä | yrjöävistä |
illatiivi | yrjöävään | yrjöäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yrjöävällä | yrjöävillä |
ablatiivi | yrjöävältä | yrjöäviltä |
allatiivi | yrjöävälle | yrjöäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yrjöävänä | yrjöävinä |
translatiivi | yrjöäväksi | yrjöäviksi |
abessiivi | yrjöävättä | yrjöävittä |
instruktiivi | – | yrjöävin |
komitatiivi | – | yrjöävine |