SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

äänite (48-C)[1]

  1. ääntä sisältävä tallenne

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈæːnit̪eˣ/
  • tavutus: ää‧ni‧te

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi äänite äänitteet
genetiivi äänitteen äänitteiden
äänitteitten
partitiivi äänitettä äänitteitä
akkusatiivi äänite;
äänitteen
äänitteet
sisäpaikallissijat
inessiivi äänitteessä äänitteissä
elatiivi äänitteestä äänitteistä
illatiivi äänitteeseen äänitteisiin
äänitteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi äänitteellä äänitteillä
ablatiivi äänitteeltä äänitteiltä
allatiivi äänitteelle äänitteille
muut sijamuodot
essiivi äänitteenä äänitteinä
translatiivi äänitteeksi äänitteiksi
abessiivi äänitteettä äänitteittä
instruktiivi äänittein
komitatiivi äänitteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo äänittee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
äänitet-

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

musiikkiäänite, piraattiäänite, äänitearkisto, ääniteteollisuus

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-C